Азбука веры » Raamattu » Sananlaskujen » гл.8-24

Sananlaskujen, Главы 8-24

Толкования

Толкования главы

8:1

см.:Сир.24:1;Мф.11:19;1Кор.1:24;

8:2

8:3

8:4

см.:Пс.91:7;

см.:Мф.7:29;

см.:Ин.8:46;

см.:Пс.11:7;

8:9

8:10

см.:Иов.28:15;Притч.3:14;Прем.7:9;

8:11

см.:Иов.28:16;

8:12

см.:Лк.11:49;

8:13

см.:Сир.1:18:25;

8:14

8:15

см.:Быт.49:10;Дан.2:21;Рим.13:1;

8:16

8:17

8:18

см.:Притч.3:16;

8:19

см.:Иов.28:17;Прем.7:9;

8:20

8:21

8:22

см.:Прем.9:9;Сир.24:10;Ин.1:1;

8:23

8:24

8:25

см.:Пс.89:3;Пс.109:3;

8:26

8:27

8:28

см.:Иов.26:8;Иов.36:29;

см.:Иов.38:10;

см.:Ин.5:20;

см.:Ин.1:10;

см.:Пс.118:1-2;Лк.11:28;

8:33

8:34

см.:Сир.14:24;Мк.3:20;

8:35

8:36

Глава 14

14:1

см.:Притч.12:4;Притч.24:3;

14:2

см.:Иов.12:24;

14:3

см.:Иак.3:5;Притч.12:6;

14:4

14:5

см.:Исх.23:1;Притч.12:17;

14:6

см.:Сир.1:30;

14:7

14:8

см.:Пс.138:24;

14:9

14:10

14:11

см.:Притч.12:7;

14:12

см.:Притч.16:25;

14:13

14:14

см.:Ис.3:10-11;

14:15

см.:Рим.16:18;1Ин.4:1;

см.:Пс.110:10;

см.:Притч.12:16;

см.:Еф.5:15;

см.:Ис.60:14;

см.:Притч.19:7;

см.:Пс.40:2;Мф.5:7;

14:22

14:23

см.:Притч.12:11;

14:24

см.:Притч.10:16;Притч.27:22;

14:25

см.:Притч.12:17;

14:26

см.:Притч.18:11;

14:27

см.:Притч.10:17:27;2Цар.22:6;

14:28

14:29

см.:Притч.19:11;

14:30

14:31

см.:Притч.17:5;Мф.25:36;

14:32

см.:Иов.21:17;Пс.72:18;Пс.111:8;

14:33

14:34

см.:Притч.11:11;Прем.5:24;

14:35

см.:Лк.7:2;Рим.13:3;

Глава 24

24:1

см.:Пс.36:1;Притч.23:17;

24:2

см.:Пс.9:28;

24:3

24:4

24:5

24:6

см.:Притч.20:18;

24:7

см.:Притч.14:6;

24:8

24:9

24:10

24:11

см.:Пс.81:4;

24:12

см.:Иов.34:11;Пс.61:13;Иер.32:19;Рим.2:6;Откр.22:12;

24:13

24:14

24:15

см.:Притч.1:11;

24:16

см.:Пс.36:24;Ам.5:2;

24:17

см.:Иов.31:29;

24:18

24:19

см.:Пс.36:1;

24:20

см.:Притч.13:9;

24:21

см.:Мф.22:21;1Пет.2:17;Рим.13:2;

24:22

24:23

см.:Притч.18:5;

24:24

см.:Ис.5:23;

24:25

24:26

24:27

24:28

24:29

см.:Притч.17:13;

24:30

24:31

см.:Притч.15:19;

24:32

24:33

см.:Притч.6:10;

24:34

см.:Притч.28:19;

Финский (Suomen suomennos, 1992)

Языки

Kuulkaa! Viisaus kutsuu,
ymmärrys korottaa äänensä.

Kukkulan laella, tien vierellä se seisoo,
siellä missä polut haarautuvat eri suuntiin.

Markkinapaikoilla, tungoksen keskellä, kaupunkiin vievillä porteilla se huutaa:

"Teitä minä kutsun, ihmiset,
teille kaikille osoitan sanani.

Hankkikaa viisautta, te ymmärtämättömät,
hankkikaa tietoa, te houkat!

Kuulkaa! Minä puhun totuuden sanoja,
puhun ilman vilppiä, kun suuni avaan.

Minkä kieleni tuo julki, se on kaikki totta,
huuleni kauhistuvat jumalattomuutta.

Minkä puhun, se pitää paikkansa,
puheeni ei ole kieroa eikä väärää.

Se on selkeää sille, joka ymmärtää,
helppoa sille, joka on tavoittanut tiedon.

Arvostakaa ohjeitani enemmän kuin hopeaa,
tietoa enemmän kuin kalleinta kultaa,

sillä viisaus on koralleja arvokkaampaa, mitkään aarteet eivät vedä sille vertaa.

"Minä, viisaus, viihdyn älyn seurassa,
harkinta ja tieto ovat kumppanini.

Joka Herraa pelkää, vihaa kaikkea pahaa.
Ylpeyttä minä vihaan, kopeaa mieltä,
pahoja tekoja ja vilpillistä puhetta.

Minulta tulee ajatus, minulta sen toteutus,
minä olen ymmärrys, minun on voima.

Minun avullani kuninkaat hallitsevat,
maan mahtavat säätävät oikeat lait.

Minun avullani valtiaat pitävät valtaa,
kansan johtajat antavat oikeat tuomiot.

Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat,
ne, jotka etsivät, löytävät minut.

Minun kanssani tulevat rikkaus ja kunnia,
ehtymätön vauraus ja suuri siunaus.

Minun antini on parempaa kuin puhtain kulta,
minun lahjani paremmat kuin paras hopea.

Minä vaellan totuuden tietä,
horjumatta minä kuljen oikeuden polkua.

Jotka minua rakastavat, ne minä palkitsen, minä täytän heidän aittansa ja varastonsa.

"Minut Herra loi ennen kaikkea muuta,
luomisensa esikoisena, ennen taivasta ja maata.

Iankaikkisuudesta minä sain alkuni,
kaiken alussa, ennen kuin maata oli.

Kun synnyin, ei syvyyksiä vielä ollut,
ei lähteitä tuomaan niiden vettä.

Ennen kuin vuoret pantiin sijalleen,
ennen kuin oli kukkuloita, minä synnyin,

ennen kuin hän teki maat ja mannut,
ennen kuin oli hiekan jyvääkään.

Olin läsnä, kun hän pani taivaat paikoilleen
ja asetti maanpiirin syvyyksien ylle,

kun hän korkeuksissa teki taivaan pilvet
ja sai syvyyden lähteet kumpuamaan,

kun hän pani merelle rajat,
loi rannat patoamaan sen vedet,
ja kun hän lujitti maan perustukset.

Jo silloin minä, esikoinen, olin hänen vierellään,
hänen ilonaan päivät pitkät,
kaiken aikaa leikkimässä hänen edessään.

Maan kiekko oli leikkikalunani, ilonani olivat ihmislapset.

"Nyt, lapset, kuulkaa minua!
Hyvin käy sen, joka minun tietäni kulkee.

Kuulkaa neuvojani, niin viisastutte,
älkää lyökö niitä laimin.

Hyvin käy sen, joka minua kuulee,
päivästä päivään valvoo ovellani,
valppaana odottaa sen kynnyksellä.

Joka minut löytää, löytää elämän,
hänet Herra ottaa suosioonsa.

Pahoin käy sen, joka minua uhmaa, joka minua vihaa, rakastaa kuolemaa."

Vaimon viisaus talon rakentaa, vaimon tyhmyyteen talo sortuu.

Joka kuulee Herraa, kulkee suoria teitä, joka Herraa väheksyy, poikkeaa tieltään.

Tyhmä puhuu raippoja omaan selkäänsä, viisaan huulet ovat hänen vartijansa.

Heinää säästää, joka ei härkiä pidä, mutta vahvat juhdat takaavat runsaan sadon.

Luotettava todistaja ei valehtele, vilpillinen on valhetta täynnä.

Ylimielinen tavoittelee turhaan viisautta, ymmärtävälle tieto aukeaa.

Pysy loitolla tyhmästä miehestä, hänen puheestaan et tietoa löydä.

Viisaan viisaus on elämäntaitoa, tyhmän tyhmyys itsensä pettämistä.

Tyhmät nauravat rikkomuksilleen, mutta suosio seuraa nuhteettomia.

Surussaan on jokainen ihminen yksin, iloakaan ei voi toisen kanssa jakaa.

Jumalattoman talo tuhoutuu, oikeamielisen maja kestää.

Moni luulee omaa tietään oikeaksi, vaikka se on kuoleman tie.

Naurunkin pohjalla voi olla suru, ja kun ilo päättyy, murhe jää.

Luopio saa ravintonsa omalta tieltään, hyvä ihminen omaltaan.

Tyhmä uskoo kaiken minkä kuulee, järkevä harkitsee mitä tekee.

Viisas pelkää pahaa ja karttaa sitä, tyhmä on hillitön ja itsevarma.

Äkkipikainen tekee hullun töitä, juonien punojaa vihataan.

Tyhmyys on narrien koristus, viisaiden päässä on tiedon seppele.

Pahat pannaan kumartamaan hyvien edessä, jumalattomat oikeamielisten porteilla.

Köyhästä ei välitä edes toinen köyhä, mutta rikkaalla on paljon ystäviä.

Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, autuas se, joka köyhää säälii.

Joka pahaan pyrkii, kulkee harhaan, joka pyrkii hyvään, saa rakkautta.

Kaikesta vaivannäöstä on jotakin hyötyä, tyhjästä puheesta vain vahinkoa.

Viisaat seppelöidään rikkaudella, tyhmien otsaripana on tyhmyys.

Luotettava todistaja pelastaa ihmishenkiä, valehtelija johtaa oikeuden harhaan.

Herran pelko on vankka varustus, jälkipolvillekin se suo turvan.

Herran pelko on elämän lähde, se ohjaa ohi kuoleman loukkujen.

Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen vähyys ruhtinaan tuho.

Pitkämielisyys on järkevän miehen merkki, äkkipikaisuus on hulluuden huippu.

Mielenrauha on terveyden perusta, intohimot kalvavat kuin hivuttava tauti.

Joka heikkoa sortaa, herjaa hänen Luojaansa, joka Luojaa kunnioittaa, armahtaa köyhää.

Jumalaton sortuu pahuuteensa, mutta viattomuus on vanhurskaan turva.

Ymmärtäväisen sydämessä viisaus asuu, tyhmien sisimmästä sitä ei tapaa.

Vanhurskaus on kansalle kunniaksi, mutta synti on kansojen häpeä.

Kunnon palvelijaa kuningas suosii, kunnoton joutuu hänen vihoihinsa.

Älä kadehdi pahoja ihmisiä,
älä tavoittele heidän seuraansa,

sillä heillä on mielessään tuhoisat aikeet, heidän puheensa saa aikaan pelkkää pahaa.

Viisaudella talo rakennetaan,
ymmärrys on sen perustus,

tieto ja taito täyttävät sen huoneet kalleuksilla ja kaikella kauniilla.

Viisaus on väkevyyttä, kokemus tuo voimaa.

Viisas suunnitelma auttaa sodassa, hyvät neuvonantajat tuovat menestyksen.

Koskapa tyhmä olisi tilanteen tasalla! Pysyköön siis neuvonpidossa vaiti.

Joka aina punoo juonia,
saa vehkeilijän nimen.

Mielettömän ajatukset täyttää synti, herjaajaa jokainen kammoksuu.

Annatko periksi ahdingon tullen? Vähätpä ovat voimasi.

Mene väliin, kun syytöntä viedään surmattavaksi,
riennä apuun, kun hän hoippuu teloituspaikalle.

Älä selitä: "Enhän tunne koko asiaa", sillä sydänten tutkijaa sinä et petä. Hän valvoo sinua ja tuntee sinut, hän maksaa jokaiselle tekojen mukaan.

Syö, poikani, hunajaa, se on hyvää,
ja mesi on makeaa kielelläsi.

Yhtä lailla on viisaus sinulle hyväksi: kun löydät sen, sinulla on tulevaisuus, toivosi ei raukea tyhjiin.

Älä väijy, jumalaton, hurskaan majaa,
älä tuhoa hänen kotiaan.

Vaikka hurskas seitsemästi kaatuisi, hän nousee jälleen, mutta jumalaton sortuu onnettomuuteensa.

Kun vihamiehesi kaatuu, älä iloitse,
kun hän kompastuu, älä riemuitse,

ettei Herra sen nähdessään suuttuisi sinuun ja kääntäisi vihaansa hänestä pois.

Älä kiivastu pahantekijöille,
älä kadehdi jumalattomia,

sillä pahoilla ei ole tulevaisuutta
ja jumalattoman lamppu sammuu.

Pelkää Herraa, poikani, ja kuningasta.
Vältä niitä, jotka hankkivat kapinaa,

sillä yhdessä hetkessä he kukistuvat. Millainen onkaan heidän rangaistuksensa!

Ei sovi tuomarille puolueellisuus.

Joka syylliselle sanoo: "Olet syytön",
saa kaikkien kirot, koko kansan vihat.

Toisin käy sen, joka tuomitsee oikein: hänen osanaan on siunaus ja menestys.

Kuin suudelma suulle on suora vastaus.

Tee ensin tilustesi työt, pane ensiksi peltosi kuntoon, vasta sitten on talon ja perheen vuoro.

Älä todista toisesta väärin --
ethän tahdo pettää ketään puheellasi?

Älä ajattele: "Niin kuin hän minulle, niin minä hänelle. Nyt maksan hänelle samalla mitalla."

Minä kuljin laiskurin pellon laitaa,
katselin typeryksen viinitarhaa,

ja mitä näinkään: pelkkiä nokkosia,
tarhan, jossa rehottivat ohdakkeet
ja jonka kiviaita oli luhistunut.

Minä katsoin ja painoin mieleeni,
otin opikseni siitä minkä näin.

Nuku vielä hiukan, torku hiukan,
makaa kädet ristissä vielä hetki,

niin köyhyys käy päällesi kuin rosvo, puute niin kuin röyhkeä kulkuri.